Kiurunkangas on merkittävä arkeologinen kohde – Tutkimustietoja siirretty digitaaliseen kotiseutuarkistoon

Sieviläiset metallinetsintäharrastajat tekivät merkittävän löydön syksyllä 2018 – Sievin kirkonkylältä, entisen Evijärven rannalta löytyi rautakaudelta peräisin oleva pronssinen lintukoru ja mm. kirveen teriä. Löydöt herättivät laajaa kiinnostusta ja jo seuraavana vuonna löytöpaikalla käynnistettiin kaivaukset. Kaivausalue varmistui rautakautiseksi kohteeksi, jollaista ei ole aiemmin tavattu Kalajokilaaksosta tai koko Pohjois-Suomesta. Nyt keväällä 2023 kaivausalue on peitelty suojapeitteellä ja se odottaa uusia kaivajia. Alue on rauhoitettu 200 metrin alueelta suuntaansa.

Hankevetäjä Anne Ruuttula-Vasari esittelee kaivausaluetta Kiurussa. Kaivausalue on rauhoitettu 200 metrin alueelta suuntaansa. Kuva: Rieska-Leader ry

– Ensimmäisenä kahtena vuotena Oulun yliopiston arkeologian opiskelijat olivat tekemässä kaivauksia. Arkeologien lisäksi alueella on ollut yleisökaivauksia eri vuosina. Sievin kaikki 6-luokkalaiset olivat kaivamassa elokuussa 2022, jolloin lisäturvana oli Mullankaivajat-apuraha. Lisäksi on järjestetty erilaisia opastettuja kaivauskävelyjä, hanketyöntekijä Anne Ruuttula-Vasari kertoo.

Kiuru on nyt valtakunnallisesti merkittävä arkeologinen kohde.

– Löytöjen jälkeen mietittiin, miten nämä löydöt hyödyttäisivät meidän kulmakuntaamme, ja siitä lähti liikkeelle Kiurusta kaikille talletettavaa -hanke. Hankkeen tärkein juttu oli se, että saatiin perustettua Topoteekki.

Kiurusta kaikille talletettavaa oli  Sievi-seuran toteuttama kehittämishanke, jossa luotiin sieviläisille uusi kulttuuriperintöön nojautuva Topoteekki -verkkoalusta. Se on digitaalinen verkkoarkisto, jonne voidaan kerätä, arkistoida ja laittaa esille niin kuvia, äänitallenteita kuin tekstitiedostojakin. Topoteekki-alusta toimii myös digitaalisena arkistona.

– Topoteekkialusta on aivan ehdoton, koska se on samalla meidän digitaalinen kotiseutuarkistomme. Ei pelkästään vain näiden löytöjen vuoksi, vaan siellä on paljon muutakin, Ruuttula-Vasari sanoo.

Metallinetsijäharrastajien löytämiä rautakautisia esineitä: piipunrassi, rintakoru ja hopeataaleri. (Löytäjät Lehtolan perhe). Kuva: Rieska-Leader ry

Sievin kunnan Aarre Sievissä -hanke perustettiin edellisen hankkeen jatkoksi. Hankkeessa täydennetään paikallista kulttuuriperintöalustaa eli sievi.topoteekki.fi -verkkopalvelua, johon on vuodesta 2020 lähtien siirretty Kiurun rautakautista aluetta koskevat tutkimustiedot arkeologiasta, elinkeinohistoriasta sekä monialaisesti alueen muusta maankäytöstä.

– Aarre Sievissä -hankkeessa jatketaan Topoteekin täydentämistä, tehdään Sievin kulttuuriperintökohteita näkyväksi, ja kannustetaan sieviläisiä itsekin toimittamaan sisältöä Topoteekkiin, Ruuttula-Vasari kertoo.

Hankkeen kautta on myös viestitty kaivauksista, eli miten kaivauksia tehdään ja miten toimitaan silloin, jos löytää arviolta 100 vuotta vanhan esineen.

– Hanketta tarvittiin myös sitä varten, että kun esineitä löytyy myös muualta Sievin alueelta, niin saadaan ohjeistettua ja neuvottua löytäjiä, miten löytöjen kanssa tulisi toimia. Löydöstä ilmoitetaan Museovirastolle.

Osa löydöistä on voitu jättää Sievin omaan kotiseutumuseoon ja osa on mennyt Museovirastoon. Esimerkiksi Kiurun lintu ja kirveen terät ovat tällä hetkellä Museovirastossa odottamassa konservointia.

– Me olemme pystyneet säilyttämään löydettyjä esineitä myös täällä Sievissä, eli kaikki ei ole mennyt Museovirastolle. Kaikki löydöt on valokuvattu ja tiedot on talletettu Topoteekkiin. Hankkeessa on opastettu myös oikeaoppiseen aineiston valokuvaukseen ja skannaukseen.

Rieska-Leader myönsi Sievin hankkeille Leader-rahoitusta yhteensä vajaat 90 000 euroa, eli 80 prosenttia hankkeiden kustannusarvioista.

– Hyvä, että me pystymme Leader-rahoituksella nostamaan ja tuomaan esille tätä paikallista kulttuuriperintöä. Tässä meidän hankkeessa me olemme puhuneet sellaisesta kuin kansalaistiede, joka osin tai kokonaan on maallikoiden tekemää tieteellistä tutkimusta. Kansalaistieteen keinoja on hyödynnetty erityisesti luonnontieteellisessä ja teknistieteellisessä tutkimuksessa. Käytännön esimerkkejä kansalaisten tekemästä tutkimuksesta ovat lintubongaus ja arkeologisiin kaivauksiin osallistuminen. Näin on nyt siis tehty kansalaistiedettä Kiurun kaivauksilla ja metallinetsinnässä, Ruuttula-Vasari toteaa.

– Tämä on sellaista ihmisiä osallistavaa toimintaa. Jos meillä ei olisi ollut Leader-rahoitusta, niin emme olisi pystyneet tekemään tätä näin näkyväksi, eikä kaivausten organisointi ja sen toteuttaminen koululaisten ja yleisön kanssa olisi onnistunut.

Aarre Sievissä -hankkeen seuraava kaikille avoin yleisötilaisuus järjestetään Kiurussa keskiviikkona 31.5. yhteistyössä kansalaisopiston kanssa.

Kaivausalue Kiurussa. Kuva: Rieska-Leader ry