Rieska-Leader ry allekirjoitti sopimuksen maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston kanssa

Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja Leader-ryhmät allekirjoittivat perjantaina 10.2.2023 sopimukset, jotka koskevat maaseudun paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamista. Sopimuksissa sovitaan ryhmien, ministeriön ja Ruokaviraston välisestä yhteistyöstä vuosille 2023–2027. Kaikki Suomen 52 paikallista Leader-ryhmää allekirjoittivat oman sopimuksensa ohjelmakaudelle 2023–2027 Säätytalolla. Rieska-Leaderin puolesta sopimuksen allekirjoittivat Rieska-Leader ry:n hallituksen puheenjohtaja Anne Lahti ja toiminnanjohtaja Kirsti Oulasmaa.

Allekirjoitustilaisuus Helsingin Säätytalossa. Kuvassa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Rieska-Leaderin hallituksen puheenjohtaja Anne Lahti ja toiminnanjohtaja Kirsti Oulasmaa sekä Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen. Kuva: Satu Mali

Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja, tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti.

Tunnelmaltaan innostuneessa allekirjoitustilaisuudessa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio puhuivat paikallisten toimijoiden merkityksestä maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä.

–  Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa, Kurvinen lausui.

– Arvostan todella paljon Leader-hallitusten työtä oman alueenne kehittäjinä, verkostoina ja alustoina, Kurvinen jatkoi kiitellen puheensa lopuksi.

Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puheessaan esiin Leader-työn edistyksellisyyden.

– Suomi on Leader-toiminnan todellinen edelläkävijä. Se näkyy tänäänkin kyvyssä yhdistää osaaminen ja asiantuntemus oman alueen tarpeisiin.

Leader-ryhmiä on kaikilla Suomen maaseutualueilla ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä runsaat 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta – heistä noin 48 600 Rieska-Leaderin alueella.

Leader-ryhmien puheenvuorossa Päijänne-Leaderin puheenjohtaja Tuomas Nummela puhui yhteistyön ja yhteisöjen tärkeydestä.

– On tärkeää panostaa maaseudun yhteisöihin, jotta maaseudulla säilyy vahva yhteenkuuluvuuden tunne sekä yhdessä tekemisen kulttuuri. Yhteistyö on valtava voimavara, jota on syytä vaalia.

Nummela peräänkuulutti myös Leader-ryhmien roolia uudistajana:

– Toimintamme tulee olla elinvoimaisen maaseudun mahdollistaja ja innovatiivinen uudistaja.

Leader-toiminnalla eli yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä toteutetaan osaltaan Suomen EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, mikä pitää sisällään myös maaseudun kehittämisen. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.

Leader-toiminnan julkinen rahoitus on viisivuotiskaudelle 230 miljoonaa euroa. Yhden ryhmän saama julkinen rahoitus vaihtelee 2,6–8,3 miljoonan euron välillä. Rieska-Leaderin osuus rahoituksesta on noin 6,5 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan hakijoiden yksityinen rahoitus, tullaan Rieska-Leaderin aluetta kehittämään yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla.

Leader-rahoitus jakautuu ELY-keskus-alueittain ja rahoitus vaihtelee 8 miljoonan ja 28 miljoonan euron välillä. Pohjois-Pohjanmaan viiden Leader-ryhmän alueelle rahoitusta myönnettiin yhteensä 28 617 567 euroa.

Allekirjoitustilaisuudessa oli edustajia kaikista Suomen Leader-ryhmistä. Kuva: Satu Mali